nyt ne sitten vihdoin valmistuivat. aikaa ei mennytkään kuin vaivaiset parisen vuotta ;) ku nää on olleet välillä niin paljo tauolla ja sitte oon purkanu ja neulonu uudestaan ja ja... mutta hyvää kannattaa odottaa ja nytte ne on valmiit ja aika kivat niistä tuli, vaikka yhä löytäisin myös kasan petrattavaa.

lankana joku satavuotta vanha, keltainen nalle ja puikot tais olla kakkoset ja ohjeen löysin louhittarelta. nyt varpaita lämmittää kivasti :)

seuraavaksi pitää neuloa sukkia siskolle ja ittelle vois kans neuloa vihreät sukat tuon vasta valmistuneen neuletakin kaveriksi. ai niin, ja aion aloittaa ittelle yhden uudenkin neuletakin, mutta siihen pitäs ostaa msutat langat.... ehkä yritän neuloa niitä sukkia lisää ensiksi, koska tuo lankakori muutenkin pulistelee ;)

norsut ei taija ekaa kertaa seikkailla mun tuotoksissa, mutta nyt ne on täällä taas:

tässäkin lankana kaksinkertaisena aito villalanka kamena, jota oon ostanut sellaisesta liikkeestä kuin villiina ja aion varmasti ostaa uudestaankin, jahka lankavarastoni joskus hamaassa tulevaisuudessa mahdollisesti kaipaavat täydennystä (tällä hetkellä vaivaa pikemminkin runsauden pula). ohjeeksi sovelsin (yllätys yllätys, ihan ku voisin tehdä jotain ohjeen mukaan...) novitan tämmöstä ohjetta. koosta tuli vähä ylimitoitettu 3 vuotiaalle pojalle, kun mahtui vielä 5 vuotiaallenikin aivan reilusti, mutta eipähän purista.... tästä täytyy vielä päätellä langat ja prässätä kirjoneulekuviota, joten tää ei oikeestaan oo vielä ees valmistunukkaan :) kuvat ei nyt oo mitään maaliman parhaita, mutta tässä vielä jonkunlainen kuva koko liivistä:

ai niin, piti vielä kertoa sekin, että mää oon nyt muuten maailman paras neuloja! siis omasta mielestäni tottakai vaan, mutta siittä syystä, että oon nyt tavannut semmosen shetland triangle shawlin ohjetta in english ja alottanut vihdoin semmosenkin. se on tästä samasta langasta ku tää liivi, yksinkertaisella langalla vaan. ja siittä tulee niin hieno. ja tuo koko malli ja idea on ihan uusia mulle ja mun taidoille. että vähä moon hyvä, ku ilman mitään kokemusta kolmiohuiveista tai tommosista neulekuvioista ja ilman ainoankaan sanan suomentamista osasin vaan alkaa tekeen sitä :) noita huiveja oli ainaki joku vuos sitte nettimaalimassa yhellä jos toisellakin blogilla ja mää jo sillon ihan ihastuin niihin ja päätin hankkia ittellenikin ohjeen. täällä oli jaanamaalla ainakin yks semmonen valmiiksi tehtynä. mutta älkää uskoko sitä, kun se sanoo että se oli helppo, ei se oo ku hirveen vaikee ja äärimmäistä taitoa vaativa työ ;) nyt siis on semmonen mullakin puikoilla. oon ylpeä.

että tiedoksi vaan ettei me olla täältä maanpäältä haihduttu kuiteskaan. eipä sitte hirveesti tullu viime vuonna blogia päivitettyä, hupsista vaan... mihinkähän se koko vuos oikeen ees hurahti, kai mää vaan en joutanut niin käsitöihin nyt keskittyä. seli seli. aika näyttää miten tänä vuonna käy, vaikka opiskelut tässä äitinä olon sivutoimena vievätkin varmaan osan ajastani nyt nekin, kun syksyllä tuli semmoiset hommat aloitettua. mutta vaikka koulussa tuleekin nyt rampattua, eivät käsityöt ole päivitysten viipyillessä silti ole loppuneet, vaan kutimet kulkevat kätevästi mukana tunneilla! tässä viimesiin valmistunut tuotos siis

lankana kamenan aitoa villalankaa kaksinkertaisena. malli on garnstudiolta, mutta tämä on taas sarjassamme hieman muokatut versiot ;) liian isokin tästä tuli, mutta tämän telkun ääressä neulotun sivutyön valmistumiseen meni varmasti toista vuotta ainakin, ellei jopa kaksi, että purkamaan ei kyllä aleta. nyörien avulla tämän sai kuiteskin päälle vähä paremmin kieputeltua. ja täällä muuten on päivitys siittä, kun olen ostanut langat tähän neuleeseen, että aikaa on vissiin vähä vierähtänyt. ja tossa päivityksessä näkyykin muuten myös nuo kelttisukat, jotka on yhä kesken ;) mutta ihan just ne valmistuu! ku oon purkanu ja tehny uudelleen ja ja... mutta ihan pian ne on valmiit.

ja että elossa ollaan :) tässä tämä pienimmäinen tallaaja esittelee uusia housuja, paras malli minun mielestä. kankaana pehmeäksi kulunutta puuvillaa ja tuloksena lempparihousut, jotka pysyvät menossa mukana.

olen käyttänyt energiani niin tehokkaasti arjesta selviämiseen sekä itsetutkiskeluun ja pohdiskeluun niin, että käsitöille on jäänyt aika vähän tilaa. nyt on pitkästä aikaa taas ompelukonekin vähän korjailuiden sekä pienten töiden merkeissä surissut. neuletyöt etenevät etanavauhtia. mutta ei se mitään, kyllä se ura tästä taas :)